maanantai 2. tammikuuta 2017

Luku 11.

Häät & matka - matka häihin ja matka meihin

Häitä suunnitellessa päätyy pohtimaan varsin moninaista kysymysten kirjoa. Missä, milloin ja miten mennään naimisiin. Ketä kutsutaan, mitä puetaan, millaista ruokaa tarjotaan. Ketä miellytetään, miten miellytetään. Mistä rahat, jostain aika. Sieltä pihistetään, tänne panostetaan. Ei muuta kuin mietintämyssy päähän ja menoksi. Vastauksien viimeinen palautuspäivä : hyvissä ajoin ennen häitä.

Häiden suunnittelu on paitsi matka kohti avioliittoa myös matka päin itseä ja puolisoa. Lukuisten avoimien kysymysten ja pakollisten päätösten edessä sitä joutuu väistämättä miettimään itseä, omia arvostuksia ja arvomaailmaa. Hääpäivänä tarjolla on valikoima tehtyjä valintoja, jotka edustavat omaa ajatusmaailmaa ja persoonaa. Matkalla kohti häitä on tärkeää ruotia omia mielitekoja, ihanteita ja todellisia toteutusmahdollisuuksia toiveille - niiden pohjalta rakennetaan tasapainoinen hääpäivä. Himoitut kukat eivät kuki sopivaan aikaan vuodesta tai kaavailtu juhlapaikka onkin jo varattu, silloin joudutaan tanssimaan realismin karuilla ehdoilla. Lisämaustetta hommaan tuo se, että valinnat täytyy tehdä yhdessä puolison kanssa - mielellään mahdollisimman suuressa yhteisymmärryksessä. Jos ei muu auta, niin pitkää tikkua vetämällä.

Yhteisen hääpäiväsuunnitelman toteuttamiseksi on tuiki tärkeää tiedostaa ensin omat henkilökohtaiset arvot. Liikkeelle voi lähteä pohtimalla häiden keskeisimpiä elementtejä, joihin panostaminen on merkityksellisintä. Haluatko satsata vesiä kielillä aiheuttavaan ruokatarjoiluun vai onko tietyn bändin buukkaaminen tärkeämpää? Entä ohjelmapuoli, häiden ulkoinen ilme tai kuljetus juhlapaikalle? Varsinkin jos budjetti ei ole suuren suuri, on järkevää miettiä myös niitä kohtia, joista on valmis tinkimään. Jokaiseen vihkiäisjuhlan yksityiskohtaan täysillä panostaminen tuntuisi ainakin omaan korvaan turhan uuvuttavalta urakalta. Jotkin asiat ovat hyvin ilman sen suurempaa vaivannäköä tai lompakon nyörien aukomista. Esimerkiksi: meillä merkittävää on hyvä ruoka ja juoma. Häiden viiniehdokaslistaa on käyty läpi jo syksyn ja talven pimeinä iltoina ja juhlapaikan menuehdotuksia on katseltu mahat odotuksesta muristen. (Lähes) nollan euron panostuksella varaudumme hääautoon ja pöytäkukkasiin, jotka eivät ole meille niin merkittäviä osa-alueita. Onneksi arvomaailmamme ja arvostuksemme ovat varsin samankaltaiset, jolloin pihistys ja toisaalta panostus on ollut helppoa kohdistaa tiettyihin kohteisiin.

Talous- ja tärkeysnäkökulman lisäksi voidaan sekoittaa pakkaa entisestään kaivamalla esiin nykypäivän trendisana: eettisyys. Eettisiä valintoja joutuu väistämättä miettimään myös häiden kontekstissa, onhan jokaisella tuotteella ja palvelulla jossakin oma valmistaja ja tuottaja. Ostoksia ja päätöksiä pohtiessaan tiedostava hääpari puntaroi vaihtoehtoja arvomaailmansa puitteissa ottaen huomioon esimerkiksi kierrätyksen, kotimaisuuden, paikallisuuden, pienyrittäjyyden ja ekologisuuden näkökulmat. Pienehkön budjetin häissä on haastavaa toteuttaa kaikkia eettisiä ihanteita, mutta vähintäänkin suuntaa antavana ohjenuorana ja koputuksena takaraivolle ne voivat toimia. Meillä esimerkiksi tehdään kaikki paperituotteet itse, niin vastikään työn alle otetut kutsukortit kuin jo aiemmin esitellyt kierrätyskukkakoristeet. Kierrätys ja vanhan hyödyntäminen on itse tekemisen lisäksi minulle yksi keskeisimmistä arvoista, joita haluan häissä toteuttaa. Itse teen lisäksi muun muassa neulejakkuni. Hääpukuhankinnan osalta käytetyn mekon ostaminen oli minulle itsestään selvä valinta, jonka ansiosta sain arvostamaani laatua kierrätettynä. Käytetyn hääpuvun ostamalla annan työllä ja vaivalla tehdylle, runsaasti materiaaleja ja valmistusprosessin vaatimia resursseja nielleelle vaatteelle toisen käyttökerran sen elinkaaren aikana. Olisi sääli, jos arvokas vaate olisi käytössä vai kerran - koskaan. Toinen syy käytetyn puvun ostamiseen oli taloudellisuuden ja laadun yhdistelmä. Kiinnostus maksaa hääpuvusta loisteliaan lomamatkan verran oli täysi nolla, mutta vaatimus laadulle kuitenkin melko korkea. Hääpuvussa laatu tarkoittaa tasokkaita materiaaleja, tukevaa rakennetta ja fiksuja ompeluteknisiä ratkaisuja. Sellaisia asioita, joita harvoin saa upouudessa puvussa ilman sitä rantalomarahan kadotusta (ainakin jos haluaa samanmoisen prinsessapuvun kuin meikäläinen ilman, että osuu johonkin superalennusmyyntiin). Jännitystä halajaville pienellä rahalla on tarjolla myös uutukaisia postimyyntipukuja vaikkapa Kiinasta. Paketista voi parhaimmillaan löytyä unelmamekko, mutta laatukriittinen saattaa myös saada painajaisia - itse muistan lähinnä ompelimoharjoittelussa korjauksessa olevat toisistaan 5 cm eripituiset sivusaumat ja halvannäköisen satiinijäljitelmän.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti